Surullisia uutisia

En ole vielä täällä kertonut, mutta isäntähän löysi viikko sitten maanantaina kaksi kissaa meidän vanhemmasta lietealtaasta. Koska niitä ei ole saatu sieltä pois (altaaseen EI TOD. voi mennä), niin emme tiedä kenen kissoista ja mistä kissoista on kysymys. Mutta koska emme ole nähneet pitkiin aikaan meidän Hartsaa, niin ainakin toinen kissa melko varmasti on Hartsa. Harmittaa!!!! Vanhat kissat yleensäkin ovat näin kesällä "piilosilla" eli tuleevat aina välillä ilmottautumaan, mutta eivät näyttäydy läheskään joka päivä. Ja viime kesänä Helmi oli koko kesän poissa, mutta tuli syksyllä sitten kuitenkin kotia. Juu, ja neiti E löysi jo meille kaksi uutta kissanpentua, jotka haetaan ensi viikolla. 

Tämän kesän aikana tuohon lietesäiliöön on laitettava koko matkalle verkko. Toisessa onkin, mutta tässä vanhemmassa on vain terttuseljaa istutettu ympärille ja onhan noita kissoja sillä reunalla nähty.Ja aikoinaan pesinkin kolme kissaa, kun olivat tippuneet. Olivat kuitenkin jääneet siihen kuorrettuneen kerroksen päälle. Nyt sitä kerrosta ei ollut!! Välillä tuntuu ihan oikeasti, että tämä maalla asuminen on yhtä helvettiä!

Mutta onneksi meillä on nämä hulivilit helpottamassa elämää. Wallusta en nyt saanut millään kunnollisia kuvia, mutta Hula suostui hiukan "poseeraamaan".

Meidän postipolku on nykyisin tämän näköinen. Talvellahan se oli vähän lumisempi!!

Pelto kasvaa ohraa, joka syötetään sitten näille herroille.

Ja tätä kukkaa olen kuvannut jo aikaisemminkin. Nyt siinä on kukkia hiukan enemmän.

Ja sitten pientä käsityöinnostusta nähtävissä: tilasin itselleni Knitter's Magazinen kolmeksi vuodeksi (kun sain niiin halavalla :-)) ja tänään tuli ensimmäinen lehti. Hyviä mallejahan sieltä löytyi...

...mutta tämä oli ihan ihanin!! Voi, kun innostuisin tekemään tuollaisen.

Lisäksi tämäkin oli kiva.

Modakin tuli, mutta siihen en vielä ole malttanut kunnolla tutustua. Äkkiseltään sielläkin oli hyviä malleja. Minä aina vilasen nuo lehdet nopeasti ja sitten myöhemmin vasta tartun oikein miettimään. Nyt alkaa kyllä olla lehtiä ihan liiankin kanssa tällä emännällä!!

Mutta hyvää torstaipäivää. Tämä lähtee nyt parturiin.

Pami

Hyi, meidän kamera haisee

Juu, tuli sitten eilen oltua vähän navetalla ja nyt kuulemma kamera haisee. En minä vaan mitään huomaa... :-)

Navettakoiramme, joka ei sitten suostunut millään katsomaan kameraan. Olemme tässä takakäytävällä, joka on melkoisen ahdas ja sonnit tykkäisi niin kovin nuolla Wallua. Onneksi tuo aita on takaosassa tiheämpi. Pari kertaa saivat Wallun karvoista kiinni ja silloin Wallu hikeentyy...
Sonnit tykkäisi niin kovin nuolla minuakin ja syödä kameran.


Vielä on kyllä harjoiteltava liikkuvien eläinten kuvausta. Tai ainakin mennä kuvaamaan rauhallisempaan aikaan. Nuoremmista kavereista, jotka nyt siirrettiin siis ns. vanhalta puolelta uudelle puolelle, en saanut kunnon kuvia, kun eihän ne nyt senkään vertaa kestänyt paikoillaan. Lisäksi kamerasta tietokoneelle siirtovaiheessa katosi johonkin vanhan puolen nuorten sonnien ja Helmi-kissan kuvat kokonaan. Niitä oli parikymmentä. Kun menin meinaan ne poistamaan kamerasta ennen kuin tarkistin, että ne varmasti löytyy tietokoneelta. Mutta oppia ikä kaikki!

Lintubongausta

Tänään minä sitten vahtasin pihalla olevat linnut. Noin niin kuin suurin piirtein... En todellakaan saanut aivan tarkkoja lukemia paitsi harakoista, närhistä ja tästä meidän käpytikasta, joka sattui kuin sattuikin tulemaan bongausaikaan paikalle. Siis tää oli kyllä aivan mieletön onnenkantamoinen. Olin jo vähän surkutellut, etten pysty käpytikkaa ilmoittamaan, kun ei sitä ole näkynyt muutamaan päivään.

Mietin vain, että onkohan tämä sama käpytikka kuin viime vuonnakin, kun tämä näyttäisi olevan nyt isompi. Kasvua olisi siis tapahtunut.
Edelleenkin neulottu on, mutta virheitäkin on tullut. Täytyy katsoa saanko huivista vielä esittelykelpoisen! Hidasta tuollainen ohut lanka.

Vaan nyt ruoanlaittoon ja kai sitä huomenna olisi vääntäydyttävä työpaikallekin! Tiistain meinasin taas pitää kotipäivän ja ehkä seuraavan kerran menen näyttäytymään torstaina, jos ei mitään ihmeellistä satu.

Isäntä pesee ensi viikon navettaa, kun seuraavalla viikolla tulee vasikoita jälleen. Pitää olla uusille tulokkaille puhtaat paikat. Voi kun täällä talossakin voisi vain surruutella painepesurilla katosta lattiaan...