Menneen kauden analyysiä ja suunnitelmia

Olen tässä analysoinut kauden onnistumista. Loppupäätelmänä on kysymys: "Pitäsköhän ruveta reenaa?". Reenaaminen tarkoittaisi tässä tapauksessa suunnitelmallista treeniä. Totta puhuen viime vuodet pyöräilyn heivaamisen jälkeen en ole tehnyt sporttihommaa kovin tavoitteellisesti. Painonhallinta-, pääkopan tuuletus- ja jalkojen hapotusmielessä kylläkin. Lajivalikoima on kirjaimellisesti ollut älytön. Nyt taidan oikeasti lukita lajiksi triathlonin (½ matka ja IM), joka onneksi on sellainen, että monenlaista harjoitusärsykettä saa edelleen etsiä useilla lajeilla myös kolminaisuuden ulkopuolelta, tavoitteena kestävä suorituskykyinen henkisesti kivenkova (ikäluokka-amatööri)urheilija.

Maalissa Joroisilla 2014. Kuva Timo Kananoja.

Triathlonstartteja tuli 5, joista treenikisoja kaksi. Varsinaisia kisoja 3, joista kaksi oli A-kategoriaa: Joroinen ja Pajulahti. Kuopio valui B-kategoriaan matkan ja ajoituksen vuoksi.

Lyhyet analyysit kisakohtaisesti:

-treenikisat Kuopiossa (2 kpl)
  * hyviä uinnin massalähtöjä, tärkeitä varsinaisia kisoja varten. Vauhdissa tuli pataan.
  * pyörällä sain kurottua eroja kiinni hyvin ja pidemmällä matkalla kerkesin keulille
  * juoksut olivat iloisia yllätyksiä, kun kovan pyörän päälle juoksin alle nelosen kilsoja
  * onnistuin olemaan molempien harkkojen nopein

-Joroinen
  +pyörävauhti, ikäluokkien nopein
  +vaihdot
  +kantapään kautta kuumuudesta oppiminen
  +heikkojen hetkien ohittaminen hampaita yhteen purren
  -uintivauhti
  -kuumuuden huomiotta jättäminen jo ennen starttia&pyörällä
  -juoksuvauhti helteessä
  -kykenemättömyys mennä elämän parhaan tri-kunnon mahdollistamaa vauhtia
  -putoaminen juoksussa pois ikäluokkamitaleilta

Joroisten pyöräilyä 2014. Kuva Bullseye photography.

Jojossa Joroisilla.

-Kuopio
  +pyörävauhti
  +juoksuvauhti vk:lla
  +kyky kiristää juoksua merkittävästi anakynnykselle
  +suorituksen jälkeinen tuore olo
  +itseluottamuksen luominen viikon päästä olevalle IM:lle
  -----uintivauhti ilman märkäpukua

Siirtymää Kuopiossa vk:lta anakynnykselle

-Pajulahti
  +kilpailun kovin pyöräaika (tarkalleen tavoiteaikaan)
  +siedettävä uinti
  +oma maratonennätys juoksussa
  +toinen SM-kulta ikäluokka-IM:llä
  +kyky lykätä heikko olo/kivut sivuun juoksussa
  -kisaa edeltävän päivän mokailut
  -hermoilu ennen kisaa
  -9:30 alittamisen epäonnistuminen 12 sekunnilla

Viimeistelytreeneissä saatiin kerättyä uinti-itseluottamuksen rippeet ennen Pajulahtea

Kisakalenterin täyttäminen on suhteellisen looginen tapa lähteä miettimään tulevaa kautta. 

Kisakalenteria 2014-2015
18.10 Tahko Vuorijuoksu
6.12 Itsenäisyysmaraton Kuopio (puolimaraton)
31.1 Neljän vuoren Hiihto
15.2 Tartu Maraton
1.3 Pirkan Hiihto
21.3 Pogostan Hiihto
16.5 Joensuun Maraton
23.5 Tahko Run
31.5 Kallaveden Kierros
14.6 Finntriathlon Vanajanlinna
27.6 Tahko MTB
4.7 Finntriathlon Vierumäki
18.7 Finntriathlon Joroinen
8.8 Kuopio Triathlon
15.8 Finntriathlon Tahko
30.8 Tour de Helsinki
syyskuussa ?  Kuopio Trail Cup?
3.10 Vaarojen Maraton

Huomioitavaa on maantiepyöräilyn vähentäminen yhteen starttiin, ainoan suunnistuskisan (Jukolan) poisjäänti sekä maastopyöräilyn pysyminen yhtä vähäisenä kuin aiemminkin.
Kehitettävää olen keksinyt lajeittain:

-Uinti
  *panostus+ajatus!!
  *kontrollit testiuinneilla ja uintikuvauksilla
  *käsivedon otteen etsintä
  *volttikäännöksen opettelu
  *tavoitteena 1:30/100m halliuintivauhdiksi 100..200m vedoille

-Pyörä
  *pyöräkunnon ja hermotuksen ylläpito kuten viime talvena=spinning
  *leiri pääsiäisenä?
  *heti toukokuussa tiellä hyvin kilsoja tempopyörällä
  *taso ok, ylläpito riittää

-Juoksu
  *tuntuman säilyttäminen
  *talvella juoksut hallissa/matolla + yhdistelmätreenit
  *myös kovia juoksuja matolla (tonnit 3:30 vauhdeilla jne)
  *heti säiden salliessa maratonreeniä toukokuun PB-yritystä ajatellen
  *lajivoimaa porrastreenillä 

-Yleistä
  *ohjelmarunko (viikkoteemat= teho/määrä/lepo -suhteet)
  *mukavuusalueelta poistuminen jatkuvaksi huviksi
  *keskivartalon vahvistaminen
  *urheiluakatemian kortin hankkiminen (kaikki Kuopion liikuntapaikat käyttöön
  *venyttely/hieronta
  *rasvattoman massan pudottamisen ikuisuusprojektin jatkaminen, vaikka kisakunnossa rasva% ok

Asiantuntija bongaa tästäkin monta virhettä. Ne on korjattava!

Juhlintaa ja offseasonille taittamista

Kolin polkumaraton oli minulle tavoitteen mukainen suoritus, mutta se ei ollut ainoa päivän onnistuminen. Soitto Tartoon tavoitti iloisen Iinan, joka oli myös päässyt tavoitteeseensa tiemaratonin PB:n päivittämisessä. Alkuvauhdiksi oli määritelty rohkea 4:45 min/km, jolla oli tarkoitus tehdä nitkahdusvaraa loppuun. Varsinainen matkavauhti oli määritetty tasan 5 min vauhtiin, jolla loppuaika painuisi 3:30 :een. No mites siinä kävikään! Vauhdinjako onnistui ja uusi ennätys kirjataan 3:27:47. Sillä vetäisyllä Iina oli vieläpä naisten sarjan 5. , pääsi podiumille ja telkkariin. Mahtava juoksu! Itellä ei oo tainnu juoksukisassa podiumit olla koskaan edes lähellä...ja maraennätyskin Pajulahdessa juostu 3:31!

Iina podiumilla ETV:n koosteessa

Maratonien jälkeen annettiin jalkojen savuta viikon verran, offseason alkoi molemmilla. Itse palauttelin kroppaa sauvakävelyllä, rullahiihdolla ja spinningillä. Viime viikon to-iltana Iina reissasi pidennetyksi viikonlopuksi Kuopioon. Perjantaina kokeiltiin juoksujalkoja ja esittelin samalla Iinalle Trail Cup Puijon radan. Ei varsinaisesti ollut kulkua eli palautuminen kesken. Hauskaa silti pikku sateesta huolimatta. Juoksun päälle uintia triseuran vuorolla. Molemmilla hetkellisesti jopa otetta vedestä ja havainto käsien nopeasta väsymisestä sen myötä! Lauantaina käytiin vielä Puijolla sauvakävelemässä leppoisa lenkki, jotta kyettäisiin olemaan ilta aloillaan KuoLO:n 42. vuosijuhlissa. 

Sauvakävely tekee hyvää määräjumijaloille!

Tosiaan Iina oli tullut edustamaan Tarton lääkisopiskelijoita ja minä järjestin itseni myös paikalle. Kerrankin molemmilla oli päällä muutakin kuin urheilutamineita. Kylläpä oli edustava avecci mulla!

Vuosijuhlissa

Kivat kekkerit!

Mukavan viikonlopun jälkeen paluu sorvin ääreen eli koulun penkille, sporttipuolella testailin eilen juoksujalkojen palautuneisuutta tv-vk -henkisellä maasto/polkujuoksulenkillä. Johtopäätöksenä näytän Tahko Vuorijuoksuun osallistumiselle vihreää valoa. Nyt pitäis vielä päättää matka, 12 vai 21 kilsaa?

Seuraava teksti seuraa melko pian, sillä aloin analysoimaan kulunutta kautta ja suunnittelemaan uutta.

Vaarojen maraton 2014

Vaaroilla meni hyvin. Lähdin 1. tavoitteella päästä suunnilleen edellisvuoden aikaan ja 2. tavoite oli sub 4:30. 

Kisa-aamu valkeni pakkasyön jälkeen tyynenä ja raikkaana. Valitsin kevyimmän varustuksen ikinä tuonne lähtiessä: shortsit, t-paita+verkkoaluspaita, kompressiosäärystimet sekä hanskat+buffit kaulaan ja päähän. Edes starttia odotellessa ei tullut kylmä, ilmeisesti sopiva jännitys piti siitä huolen.

43km startti lähti heti suhteellisen ripeätä vauhtia liikkeelle, koitin kammeta kärkiletkan hännillä tielle asti, jotta nyt saa koneen hyvin käyntiin ja lämpimäksi. 4km väliaika oli poluista huolimatta 18:44 ja keskisykkeet pyörivät turhan lähellä (~172) anakynnystä, joten himmasin tiellä parin kilsan matkalla rentoon vk-sykkeeseen (~165) edessä olevat raastavuudet mielessä. Olo oli jotenkin nahkean väsyneen rapsakka, hirvitti että oliko tullut treenailtua liikaa kisaviikolla. Kärkiletka karkasi saman tien ja polulle päästyä sain taittaa matkaa ihan omassa rauhassa, muutama tais mennä ohi ja jonkun ehkä ohitin. Kilsat 7...18 siis helppoa polkua, jotka taitoin omaa reipasta vauhtia  edelleen sillä rennolla vk-sykkeellä. Kiviniemen vesistönylityksen jälkeen oli kulunut 1:37:10 ja olin sijalla 23., edellä meni letkoja 3...9 min päässä. Siinä sain kantaani juoksijan, jonka kanssa taitettiin matkaa kilsan tiepätkällä kohti Ryläystä edeltävää kinkamaa. 

Poluille päästessä lipsahdin kuitenkin karkuun ja meno alkoi maittaa. Ryläykselle päästessä hauskuus oli maksimissaan ja paukuttelin polkuja sen minkä jaloista irtosi. Meno oli helppoa ja huomaamatta muutamalle kilsalle tuli hyvät keskisykkeet (~172). Ryläykseltä pois päästyä katselin kelloa ja aloin laskeskelemaan mahdollista loppuaikaa. Päädyin siihen, että 4:30 on mahdollinen kunhan en katkea. Polut ennen viimeistä huoltopaikkaa soljuivat ilman merkittävää hyytymisen saatikka kramppailun tunnetta. Ekaa kertaa Vaaroilla ollessa en sillä pätkällä joutunut oikomaan kinttuja. Joku juoksija sai minut kiinni juuri huoltopisteellä ja juomaleilin täytettyä lähdin jahtaamaan tiellä. Sainkin karkulaisen kiinni ja paukuttelin huolettoman oloisesti nousuvoittoista tietä suunnilleen vitosen vauhtia, kunnes oikean jalan lähentäjä vetäisi kramppiin täysin yllättäen ja pyytämättä. Koitin jatkaa heti kävellen mutta ei antanut. Venytin, mutta ei heti helpottanut. Ajattelin että on pitkät 8 kilsaa maaliin jos ei voi edes kävellä. No kokeilin lyhyttä juoksuaskelta ja pääsin liikkeelle. Alamäessä kinttu taas helpotti ja edellä menevä kisaaja tuli lähes kiinni. Rantatiellä koitin pitää varovaista vauhtia, mutta lähentäjä leipoi taas kiinni. Hetken stopilla pääsin taas jatkamaan, nyt ajattelin vetää lopun kelloa ja itseäni vastaan. Eka Kolin nousu tuli vastaan, lähdin nousemaan kävellen, söin viimeisen kofeiinigeelin ja jatkoin lyhyttä juoksuaskelta vasta jalkojen totuttua kulmaan. Geeli alkoi pian potkia ja meno virkistyi sopivasti loppulaskuun. Paukuttelin reipasta kyytiä sopivalla riskinotolla kohti Satamaa. Iinan kanssa tehty Kolin tiedusteluretki auttoi ajolinjoissa. Satamassa vilkaisin kelloa, 4:12 eli nousuun voisin käyttää 18min. Viime vuoden 16 jotain min aika mielessä ajattelin että nyt kerkeen ku menen järkevän kovaa. Alkurampin kävelin ja lähdin siitä juoksemaan. Lyhyttä askelta töpötellen lähdin nostamaan sykettä anakynnykselle ja yli. Kramppeja ei tullut ja ohitin useampia juoksijoita. Pukumies Pendikainen oli ollut minulta koko matkan karussa, mutta tavoitin hänet loppurampilla. Matka loppui kesken, joten en ehtinyt saada hyytynyttä miestä enää kiinni. 

Loppuaika 4.28:27 ja sillä miesten 43km 17.sija. Loppunousu meni 15:48 ja siinä rankingissa 43km:n jaettu 6.sija. Maalissa en ollut kovinkaan murskana. Hetken huilattua oli jo ihan järkevä olo. Kokonaisuutena hyvä veto, oma ennätys, joten tyytyväinen saa olla. Parannuskohteena nastattomien maastojuoksukenkien ja kunnon juoksurepun hankinta seuraavaa kisaa ajatellen. Pyöräilycameli heiluu selässä liikaa ja näköjään myös hihnat löystyvät...

Kunnon kuvia en itsestäni ole löytänyt, mutta jotain käsitystä saa alla olevasta videosta.


Aapo Laihon mainioita kuvia
Fb-sivulla muutakin sisältöä
Raaston speksejä (Garmin Connect)
Yle Areenassa juttu polkujuoksusta 

Vaarojen maratonille

Alkaa kausi vedellä viimeisiään ja mikäpä sen parempaa kuin päättää vähäiset kisailut jalkojen täystuholla Vaarojen maratonilla Kolilla. 

Tour de Helsingin väsyttämillä jaloilla menin ensimmäiseen Kuopio Trail Cupin osakilpailuun 2.9, ja kolme viikkoa siitä eteenpäin maksimaalista hengästymistä haettiin ympäri Kuopion metsiä. Luulisin, että ihan kelvollista valmistautumista Kolille, vaikkakin flunssa vaivasi toisen ja kolmannen kisan kulkua enemmän tai vähemmän. Viime viikolla heitettiin Iinan kanssa vielä polkulenkkiä Neulamäen mainioissa maastoissa ja tehtiin pidempi tielenkki. Tämän viikon tiistaina tuli puolivahingossa tehtyä 5km maantiejuoksu isossa porukassa yllättävän ripeää vauhtia ja sen päälle 3x VK-tonnit radalla. Loppuviikko kepeähköä treenailua ja liikuskelua karkin&pullan syönnin ohessa.

Väsäsin Puijon kisasta filminpätkän, josta tuli pitkä ja tylsä. Alku ja loppu kannattaa katsoa, jos muuta ei jaksa. Luulisin, että polkujuoksun luonne tulee tuosta esille jos se nyt mietityttää. Kuriositeettinä toki lyhyehkö 5,5km rata, joka sinällään vaatii nopeutta jota ainakaan meikäläisellä ei ole. Kolilla mennään paljon rauhallisemmin enempi kestävyyttä koetellen.

Hieno urheilupäivä tulossa lauantaina! Iina lähtee koettelemaan tiemaratonin PB:tä Tartu Linnamaratonilla, kun ei ikävä kyllä päässyt rämpimään mun mukaan Kolille. Järkevä päätös monin tavoin :D

Tuossa vielä yhdenlainen mallisuoritus maratonin viimeiseltä kilsalta a la Arttu Kärkiö @Kuopio Maraton 2014. Kuvailin kärkipyöräilijän ominaisuudessa menoa. Loppuaikaan 2.39 aika vakuuttavan tasaisella vauhdinpidolla, koko matka keulalla.

1h = 51,110 km

Jens Voigt voi siirtyä eläkkeelle. Ei mulla muuta.