Sillä sipuli

Selailin tuossa joku aika sitten blogini tekstejä sieltä ihan alkuajoilta ja löysin luonnoksista sipuliaiheisen postauksen, jonka olin jättänyt jostain syystä julkaisematta. Eipä siinä tainnut olla ns. sisältöä kovin paljon, mutta eihän sitä nykyään minulla juuri muutenkaan ole. Ajattelin, että "Ei hitsi, miksipä en julkaisisi tätä, kun se on jo valmiina. Ollut itse asiassa viimeiset kahdeksan vuotta eli elokuusta 2018!" Joten tässä sipuleista juttua vuosien takaa. Mitä ilmeisemmin silloin on ollut lämmin ja kuiva kesä - toisin kuin tänä vuonna.

🌞

 

Sipuli. 

Kyllä, sipuli on yksi käytetyimmistä vihanneksista ja sitä se on myös meillä. 

Ruohosipulia lisään lähes jokaiseen salaattiin ja suolaisiin piirakoihin. 

Loppukesällä kerään kasvimaalta ruohosipulia ja silppuan sitä annospusseihin/-paloiksi pakastimeen.

Tavallinen keltasipuli taas antaa makua meillä lähes kaikkiin liha- ja kasvisruokiin. 

Itse en ole kovin kummoinen sipulinkasvattaja, 

mutta aina keväällä kuitenkin istutan sekä kelta- että punasipulia pienelle kasvimaallemme. 

Siis käytännössä istutusaltaisiin, sillä luovuin perinteisestä kasvimaasta joku aika sitten. 

Pienillä kaupunkitonteilla ei ole kasvimaalle oikein tilaa ja toisaalta myöskään isomman sadon säilytykseen ei ole mahdollisuutta. 

Niinpä meillä kasvatetaan sipulia pääasiassa kesän tuorekäyttöä varten. 

Tykkään alkukesän sipuleista renkaina salaateissa ja kokonaisina grillattuna. 

Jostain syystä tänä kesänä sitä ei kulunutkaan niin paljoa kuin aiemmin

ja sipuleita jäi kuivatettavaksi asti. 

Eiväthän nämä isoja ole, kuivan kesän sipulit ja vähän heikolla hoitamisella olleet. 

Toki olen niitä kastellutkin lukuisina hellepäivien iltoina, 

mutta jälkikäteen ajatellen en ehkä riittävästi. 

Enemmän olisivat huolenpitoa vaatineet.

Yllättävän maukkaita ne kuitenkin ovat, eivätkä liian väkeviä, 

vaikka ehkä mehevämmiksi olisivat pikkuisen isommalla kastelulla tulleet. 

Mutta saivat tänä kesänä ainakin nauttia auringosta!

 

Keltasipuleista tuli punasipuleita isompia ja mehevämpiä. 

Syytä en tiedä, kun ihan viereikkäin kasvoivat. 

Ehkä joku osaa valaista tätäkin mysteeriä.

Hyviä ovat joka tapauksessa molemmat!

Sillä Sipuli :)

Lankahuumaa ja kesäpuuhaa

 

 

Heinäkuun kääntyessä elokuuksi ja työarjen alkaessa ajattelin tehdä lyhyen katsauksen kuluneeseen keskikesään. Pääosaa minun kesässäni näyttelivät "vain oleminen", käsityöt ja kotipihan enemmän tai vähemmän pakolliset tehtävät. 

Sekä puhelimen että kameran muistikortit ja sitä myötä myös tietokoneen kuvatiedostot täyttyivät kukkia ja käsitöitä koskevista kuvista, joista miniosa on jo poistettu, mutta valtaosa vielä tallennettuna. Niitä sitten välillä selailen, mikä varsinkin loppusyksystä ja talvella onkin ihan parasta puuhaa 🤗

 

Kesälomalla sain ladattuja akkujani melko hyvin. Siinä auttoi se, etten ollut ladannut kesälomalle isompia odotuksia enkä "lomalla sitten" -tehtävälistoja. Muutama lyhyempi autoreissu tehtiin lähialueella ja samalla tuli käytyä sekä syömässä että jäätelöllä. Kaunis se tämä kotimaakin on varsinkin näin kesällä. 

Matkan varrella tuli pistäydyttyä muutamassa lankakaupassakin ihan paikan päällä. Ja tarttuihan sieltä mukaan joka kerta jotakin - pitihän tilaisuus käyttää hyväksi, kun sellainen tarjoutui. Ja kaksi kertaa tilasin tiettyjä lankoja myös verkkokaupan kautta, koska muuten niitä ei ollut saatavilla. Yksi tällainen esimerkki on, kun tilasin Ylivieskan kotikutomolta kolme vyyhtiä Katian alpakkasukkalankaa ja virtuaaliseen ostokoriin tipahti samalla myös muutamat lapaslangat. Vaikka monenlaisia verkkokauppapaketteja on tullut auotuksi, oli tämä Ylivieskan kotikutomon paketin avaaminen mukava yllätys. Asiakkaan saa pienellä huomaavaisuudella ja kauniilla pakkaamisella hyvälle mielelle 💗

 

  

 

 

 

 

Heinäkuun lomalle osui myös vaihtelevia sääilmiöitä, joten eipä käynyt sen enempää automatkat kuin kotipäivätkään pitkiksi, kun välillä paistoi ja välillä satoi. Usein paisteella istuin kotona pihakeinussa neulomassa, kun taas sateella siirryin sisälle jatkamaan samaa puuhaa 😅

Laitan tähän alle, edellisten lisäksi, kuvan yhdestä lankaostoksestani eli alpakkalangoista, joista tulee lapasia. Kuten jo tiedätte, olen täysin hurahtanut lankojen pehmeyteen puhumattakaan siitä, mitä niistä saa aikaiseksi. 

 

 

 

  Muutama vuosi sitten ostin käytettynä tukevat vyyhdinpuut ja samoihin aikoihin edullisen KnitPron kerijälaitteen, joka on toiminut minun satunnaisessa käytössäni oikein hyvin. Tuolla yhdistelmällä olen saanut aika näppärästi kerittyä lankavyyhdeistä lankakakkuja ja toisaalta puolitettua isompia lankakeriä, jos on tuntunut etten jaksa tai viitsi käsin kerää pyöritellä. Minulla on nimittäin lähes aina tapana neuloa yhtä aikaa esimerkiksi lapas- tai sukkaparin molempia kappaleita. Vyyhtien kohdalla taas ns. osa nautintoa on juuri lankakakkujen (meditatiivinen) keritseminen ja niiden ihailu 🤗

 

 

Ja seuraavaksi olikin sitten "kakkukahvien" aika - eikös näytäkin herkulliselta🤗

Kupeissa tällä kertaa ohutta alpakkasukkalankaa, josta tällä hetkellä puikoilla on vaaleanliilat pitsivartiset sukat. 

Niistä kuvia sitten kun alkaa olla valmiinpaa. 

 

 

 

 Oikein ihanaa alkanutta elokuuta!

t. Satu