Joulun salapainos julkistetaan

Taas ollaan liikkeellä hiirivoimin. Kerhomme on hiljaisuudessa valmistellut perinteisen jouluikkunan, joka jo toistamiseen on esillä Turun Akateemisen kirjakaupan ikkunassa. Kohta vietetään julkkareita juhlien Hiiret joulupuuhissa-teoksen ilmestymistä.

Tämänvuotinen rakennelma kuvaa hiirten työpajaa: kirjapainoa, paketointia ja logistiikkaa. 

Kirjapainon työntekijät kirjaimellisesti hyppivät. Tämä osuus on ikkunan liikkuva osa ja tekstiä syntyy!

Kirjapainossa syntyy joulun menestysteos.

Uutuuskirjan paketointipiste.

Toivomme, että ohikulkija pysähtyy hetkeksi miniatyyriteoksen äärelle ja pohtii, mitä kaikkea nuo pienet hiiret puuhaavatkaan, kun emme ole ikkunan äärellä.

 

Jouluisessa näyteikkunassa on esillä myös hiirten uuden “Hiiret joulupuuhissa”-kirjan kuvitteellinen julkistamistilaisuus. 

 

Katsojat voivat seurata hiirten tarkkaa käsityötä ja miniatyyripainon toimintaa, kirjoituskoneen näppäimistön liikettä (se liikkuu!) sekä minikirjojen valmistusta – kuin kurkistaisi pienen kirjapajan arkeen.

Logistiikassa ei aina suju niin kuin Strömsössä. Kokonainen kirjapino on kaatunut!

Ei hätää - liikennettä ohjataan ammattitaisoisin elkein.

Ikkunamme on esillä Turun Akateemisen kirjakaupan ikkunassa 24.11.25-7.1.25.

 Osoite on Yliopistonkatu 27.

Mukavaa joulunodotusta

Ikkuna pystytetään 24.11.25 klo 17.30 - ja sen jälkeen juhlitaan! Ja mitä onkaan tarjolla?

Juustoja!

Lahjoitustalo Pikku-Riimi siirtyi uuteen kotiin

Nukkekoti Pikku-Riimi sai alkunsa, kun kerhon pannuhuoneen varaston perukoilta löysimme vanhan nukkekodin Päätimme remontoida sen Maarian seurakunnan seurakuntapastorin Kristiina Frondeliuksen toiveesta lasten leikittäväksi nukkekodiksi.

Hanke kesti puoli vuotta.Talo luovutettiin 2.12.24 Turun Runosmäen uuteen Monitoimitalo Riimiin. 

Alkuvaihe oli melkoisen värikäs. Emme tiedä talon historiaa, mutta oletamme, että se on tehty aikoinaan seurakunnan kerholla. Talon takaseinään on kirjattu Raunistulan srk-koti, jonka jätimme näkyviin. Pinnat oli maalattu kirkkain värein,osaa sisäkatoista ei oltu käsitelty millään. 

 

Talo muistuttaa malliltaan Lundy-taloa. Koko on todella paljon suurempi.

 

Harjakorkeus yläkerta 28 cm, sivut 19 cm, alakerta huonekorkeus 22 cm.

 

Remontti alkoi kesällä 2024 erään kerholaisemme kesämökillä, jossa apuna oli kesätyössä oleva naapurin Eino, 16 vee. Hän hioi ja pohjamaalasi talon, lisäksi myös perusmaalasi kertaalleen sen uusilla väreillä.

Kesän aikana talo sai ikkunanpuitteet ja ovien karmit. Ikkunan karmien ulkopuoli kiinnitettiin. Sisäpuolen ikkunan- ja ovenkarmit kiinnitettiin vasta syksyn alettua, kun seinät oli kerholla tapetoitu.

 

Keräsimme kukin omista varastoistamme tarvikkeita ja huonekaluja, teimme verhoja, tyynyjä ja patjoja, myös ostimme Lidlin osuvasti tarjoukseen tulleita kalusteita ja nukkeja.

Alakerta: Keittiö, lastenhuone ja WC

Tiskikaapisto on tuunattu löytökeittiö. Hella tehtiin valmiista puulaatikosta. Uunissa on (valokuva) paisti kypsymässä.

Alakerrassa on lastenhuone, jossa on mm. liukumäki. Portaita ei talossa ollut ja ne tehtiin projektin myötä. Taustatapetti on aitoa tapettia, kuten kaikkien muidenkin tilojen tapetit.

Lidlin kalusteita ei juurikaan mikään muu voita: liukumäki ja tiipii olivat tähän hankkeeseen kuin "nenä päähän".

Alla leikkihuoneen portaikon alus alkuperäisenä:

Alhaalla oikealla on kapea kylpyhuone. Se on tiloista ainoa, joka on leikkimiseen liian kapea, kädet eivät oikein mahdu kunnolla sisään, mutta emme ryhtyneet sitä muutamaan.

 WC-pytty löytyi marketin karkkihyllystä ja piti sisällään väkevää jauhetta, jota otettiin tikkarilla suuhun. Pytty ja amme on maalattu spraymaalilla. 

Yläkerta: Makuuhuone ja oleskeluhuone

Peittoja ja tyynyjä tehtiin urakalla. Makuuhuonessa on Lidlistä parahiksi löytyneet kalusteet.

Kauniit verhot luovat tunnelmaa.

Valaisin on tehty pääsiäismunan kuoresta.

Yläkerrassa on makuuhuoneen vieressä olohuone, jossa viihdytään esim. TV:tä katsellen.

Olohuone on suuri ja avara tila, siihen mahtuu myös pieni lasten pöytäryhmä.

Seinille tehtii tauluja. 

Nin saapui joulumieli kerholaisille. Tammikuussa taas jatkamme!

Voit seurata Turun Runosmäen Monitoimitalon Riimin kokemuksia Pikku-Riimin kanssa oheisesta linkistä Monitoimitalo Riimi

Raunistulan hiirten piparitalkoot

Perinteet on kohdillaan, kun taas saimme pystyttää jouluikkunasomistuksemme. Tällä kertaa hiiriystävämme leipovat pipareita Turun Akateemisen kirjakaupan ikkunalla 30.11.-26.12.24. Tervetuloa mukaan!

Pikkukatsojia ilmaantui jo pystytyksen ollessa vielä kesken!

Mukavaa joulunodotusta blogisamme piipahteleville!

Etsimme leikittäviä kalusteita remonttitaloon

Löysimme Raunistulan seurakuntatalon pannuhuoneesta komean vanhan talon, joka on ilmeisesti joskus ollut lasten käytössä. Päätimme rempata sen Maarian seurakunnan kirkkoherran toiveen mukaisesti leikittäväksi taloksi. Kokosuhde on 1:12.

Talon koko: 

Harjakorkeus yläkerta 28 cm, sivut 19, alakerta huonekorkeus 22 cm

Tässä talo ensimmäisen pohjamaalauksen jälkeen. Kuvasta ehkä näkee, että varsinaisia portaita ei ole, niiden paikalla on "liukumäki". Siispä siinä listalle työ: portaikko ja jonkinlainen kaide ylätasanteelle. Tick!

Tässä alakerran kapeassa tilassa oli takaosaan tehty väliseinä, joka esti takatilaan pääsyn ja tila vaikutti tosi epäkäytännölliseltä. Se otettiin pois.

Portaiden alla ollut kolmionmuotoinen porrasseinä otettiin pois - sinne saa vaikka kiva naulakon. 

Siellä se nyt on varastossa ja odottaa ikkunan - ja ovenkarmeja.

Talo siirtyy elokuun puolivälissä Raunistulan kerholle, jossa jatkamme sisustustöillä ja suunnittelemme kalustusta.

Jos sinulla on ylimääräisiä kalusteita - leikin kestäviä: olisitko tässä hankkeessa mukana ja lahjoittaisit niitä lasten leikittäväksi? Meille voi laittaa viestiä raunistula.nukkekoti(at)gmail.com.

Kuulemisiin!

Joulukuun 24. Hiiret leipureina - Joulukuusen ympärillä

 

Vihdoin on jouluaatto ja hiirten työkiireet Kolotalon työmaalla laantuvat. Jokainen talotilaus on saatu valmiiksi ajoissa ja asukkaat ovat muuttaneet tyytyväisinä omiin taloihinsa.
Sillä aikaa kun Tyyne oli sairaalassa, Taavi on ehtinyt sisustaa uuden kodin kuntoon.

Tänään Tyyne pääsee sairaalasta pikkuisen vauvan kanssa. Taavi käy hakemassa Tyynen ja pikku Piparin kotiin, missä isovanhemmat ja sukulaiset ovat jo innokkaina odottelemassa että pääsevät  ihastelemaan uutta perheenjäsentä.

-Ajatella, tämä on pikku Piparin ensimmäinen joulu! hempeilee Taavi ja heijaa pikkuvauvaa hellästi sylissään.

Pikku Piparin silmät tapittavat Taavi-isää, kunnes ne painuvat väkisin kiinni.

-Pikku Pipari nukahti, Taavi kuiskaa ja asettelee vauvan kehtoon nukkumaan.

-Tässä Joulupukkia odotellessa voimmekin pistää pieneksi hiirenpolkaksi! hihkaisee Kaisa ja nappaa Henrikiä kädestä kiinni. Tyyne ja Taavikin nappaavat toisiaan käsistä kiinni ja hypähtelevät kuusen ympärillä. Välillä he kurkistavat kehdossa nukkuvaa pikku Piparia.

-Hip hei! Hyvää joulua! kaikki toivottelevat iloisina toisilleen.

Joulukuun 23. Hiiret leipureina - Maitoa ja keksejä

 

Kaisa häärii keittiön pöydällä kiireisenä. Hän kilisyttelee kuppeja asettaessaan niitä pienille lautasille.  Hän ohjeistaa muita leipureita laittamaan sokerin kulhoon ja kerman kauniiseen kermakkoon.

Kun kupit on aseteltu nätisti, hän katselee ympärilleen arvostellen.

-Jokin ei nyt ihan täsmää... hän miettii ääneen ja jatkaa:

-Leipurimestari sanoi, että hänen kotimaassaan Joulupukille jätetään keksejä ja poroille porkkanoita.

-Meillä on kyllä keksit, mutta unohdimme porkkanat! hän älyää.

-Kahvi on jo kaadettu kuppeihin, huikkaa Henrik väliin ja kantaa kahvikannua pois.

-Mutta entäs jos Joulupukki juokin teetä! parahtaa Kaisa äkkiä.

-Vai maitoako se Joulupukki keksien kanssa haluaa? Voi en minä muista millään mitä se Leipurimestari sanoi! jatkaa Kaisa epätoivoisena.

-No laitetaan vaikka kaikkea, niin saapahan sitten valita juuri sitä, mitä mieli tekee. Eihän tässä ole mitään hätää, rauhoittelee Henrik ja kietoo kätensä Kaisan ympärille.

Joulukuun 22. Hiiret leipureina - Piparipurkissa jumissa

 

Keksit on saatu vihdoin leivottua ja ne ovat jäähtymässä ritilän päällä. Hyvältä tuoksuvat keksit ladotaan rekeen ja ne on tarkoitus kuljettaa pikimmiten tarjoilupöydälle.

Olli työntää ja Antti vetää rekeä hikikarpaloiden vain valuessa viiksikarvoja pitkin. Vihdoin keksit saadaan tarjoilupöydälle asti. Nyt pitää enää siirtää keksit reestä piparipurkkiin.

-Muista, että piparit pitää saada ehjänä purkkiin, muistuttaa Olli.

-Joo joo, vastaa Antti.

Piparipurkin luona on kuitenkin yllätys odottamassa. Topias temppuili piparipurkin luona ja putosi purkkiin. Topias takoo piparipurkin seinää ja katsoo epätoivoinen katse silmissään.

-Auttakaa! hän anelee kiihkeästi.

-Voi ei, etkö pääse sieltä pois? kysyy Antti empaattisesti.

-Väistäkää, sanoo Olli -Ei hätä ole tämän näköinen. Minä keksin keinon, hän rauhoittelee.

Olli pudottelee piparkakkuja yksitellen Topiakselle. Topias pinoo niitä portaiksi alleen ja pikku hiljaa hän pääsee kipuamaan korkeammalle ja korkeammalle purkin sisällä. Kunnes vihdoin hän ylettyy purkin reunaan. Sieltä hän punnertaa itsensä purkista äkkiä pöydälle.

-Ja tästä ei sitten hiiskuta kenellekään! hän sanoo vakavana. -Ei ainakaan isälle, hän vielä täsmentää.

Olli ja Antti tirskahtavat ja pidättelevät nauruaan. Topias katsoo poikia tuimasti, mutta röhähtää sitten itsekin nauramaan. Ja he nauravat yhdessä Topiaksen toilailuille.